Viimeinen vkl

Nyt tulee vähän pompittua aiheesta toiseen mutta Lontoon kuvia odotellessa ajattelin kirjoitella viikonlopun tapahtumista. Omasta kamerasta loppui siis tietys akku Englannin maaperällä ja unohdin ihan kokonaan, että siellähän on pistorasiat vähän erinäköisiä eli laturista ei ollut mitään apua. Onneksi toinen S kuvaili innokkaasti, joten ei hätää Lontoota luvassa myöhemmin :) Viikonloppu kului aikalailla reissusta toipuessa. Helteet todella hellivät meitä täällä ja lauantai-iltana mittari näytti vielä kahdeksan jälkeen +33 astetta. 

Lauantaina lähdetiin iltapäivällä suunnattiin minigolf radalle hollantilais-kanadalais-suomalaisella porukalla. Pelailu oli juuri sopivaa hellepäivän touhua ja radalla sattui vielä olemaan mukavasti varjoakin. Ruuhkaa ei myöskään ollut vaan saatiin ihan keskenämme pelata ilman kiirettä.

Suurin osa vaihtareista on jo lähtenyt kotiin tai reissailee jossain päin Euroopaa. Nyt sen todella huomaa kuinka vaihtokaverit tekivät tästä keväästä niin unohtumattoman. Kaupungilla on todella hiljaista ja yhteisistä tekemisistä tuntuu aina puuttuvan joku. Meillä oli kuitenkin tosi kivaa pienemmälläkin porukalla ja alun kangertelun jälkeen onnistuin saavuttamaan toisen sijan. Jopa yksi hole-in-one mahtui kierrokseen :)

Sunnuntaina alkoi pikkuhiljaa kaappien siivoilu ja aloitin myös pikkuhiljaa pakkailun, ettei sitten iske paniikki viimeisenä ilta. Tai oikeastaan haluan ennemmin viettää viimeiset hetket mahtavien ihmisten seurassa kuin matkalaukkuja katsellessa. Pääsin jopa ihan hyvään vauhtiin siihen saakka kunnes illalla luvassa oli pannukakkukoulua. Meidän ihanaiset jenkkimme ovat pariin kertaan kokkaileet meille pannukakkuja ja nyt oli minun vuoro koittaa opetella pannarien tekoa. 

Yksityisopettajani S näytti vaihe vaiheelta miten mitataan jauhot kulhoon jne. Maailman suurin suomalaisen pannukakun ystävä en ole mutta kuohkeat jenkkipannarit kyllä maistuvat. Niitä voisi syödä vaikka kuinka paljon. Meidän pannukakkukoulussa minun hommakseni jäi loppujen lopuksi kaikkein vaativin eli suklaan pilkkominen. Muuten en saanut koskea mihinkään, pannarin kääntö kuva on siis täysin lavastettu. Huomatkaan teemaan sopivat shortsit :)

Sellaisissa merkeissä kului viimeinen vkl täällä Itävallassa. Lauantai-iltana käytiin vielä porukalla ulkona ja tanssahtelemassa. Haikeaa ja vaikeaa sanoa joka päivä jollekin näkemiin. Joka kerta kun tekee jotain tai käy jossain tulee väkisin ajateltua, että tämä on nyt viimeinen kerta. Nyt täytyy lähteä koululle (viimeisestä kertaa) palauttamaan papereita ja kopiokortti.