Sitten keksin urheilukavereiksi sykemittarin ja mp3-soittimen. Pikkuhiljaa urheiluun tai oikeastaan liikkumiseen löytyi taas se paljon puhuttu liikunnan riemu ja lenkkipolut aikoivat kutsua yhä useammin. Piti vain ensin taas keksiä, että kyllä siitä liikkumisesta saa niin törkeän hyvän fiiliksen :) Ihan hyvinä motivaattoreina (onkohan toi edes sana) toimiii parempi fiilis ja timmimpi kroppa. Jaksaa myös sata kertaa paremmin tätä kaikkea kun vähintään kolme kertaa viikossa käy hölkkäilemässä.

Lenkkimaastot on täällä hippusen erilaiset kun koti- Suomessa. Alppimaassa kun ollaan niin mihinkään ei pääse ilman muutamaa ylä- ja alamäkeä :) Ihan vain jo kouluun käveleminen täältä "ylhäältä" kukkulalta ja takaisin kipuaminen käy hyötyliikunnasta. Toisaalta saa varioitua tosi erilaisia reittejä riippuen monetko portaat haluaa kivuta.

Tänään hölkkäilin lenkillä yhden lämpömittarin ohi ja se näytti +33 astetta. Tällaisina päivinä on kiva valita joenvarrella kulkevat tiet, sillä siellä on vähän varjoa ja vedessä on ihan kiva käydä pesemässä kasvot aina välillä. Ainoa supersuuri miinus täällä on se, että ihmiset tykkää pyöräillä ja sitä harrastetaan todella paljon. Kaikki pienemmätkin "metsäpolut" on siis asfaltoitu. Yhtään pururataa tai muuta pehmeämpää alustaa en ole vielä löytänyt. Tästä johtuen tunnin lenkki tarkoittaa automaattisesti myös kahta tuntia jääpussia polveen.
Vaikka liikkumiset on lähinnä lenkkeilyä, niin kerran viikossa ollaan koko kevään ajan pelailtu lentistä hyvin monikansallisessa porukassa. Aluksi oli tosi turhauttavaa, koska se oli nimenomaan pelailua. Meinasin jo lopettaa koko pelaamassa käymisen mutta sitten päätin vain asennoitua touhuun hauskanpitona. Ja sitä se tosiaan on ollut :) Nyt ilmojen lämmettyä on myös ihana käydä välillä uimassa. Eli ihan monipuolisesti sitä edelleen tulee liikuttua vaikka alku vähän tökkikin :) Liikunnallista viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)