Eräilemässä

Viikko sitten lauantaina päätettiin karistaa kaupungin pölyt tossujen pohjista ja otettiin auton nokka kohti Repoveden kansallispuistoa. Minulle tämä oli kolmas kerta noissa maisemissa ja tällä kertaa matkaan lähdetiin porukalla Eräteam L&E:n kanssa. Keli oli mitä parhain, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta heti aamusta ja pitkissä kalsareissa tuli nopeasti kuuma. Saatiin myös aikalailla omassa rauhassa kulkea eikä muita vaeltelijoita juuri näkynyt.

 

Etukäteen jännitettiin vähän onko polut vielä jäässä mutta onneksi sulaa oli pääosin. Reitit on Repovedellä aika hyvin merkattuja, tosin ne saattavat kulkea ihmeellisissä paikoissa ja alustat on paikoitellen hyvin epätasaisia. Korkeuseroja on myös todella paljon eli ihan perheen pienempien kanssa ei pisimpiä reittejä välttämättä kannata lähteä kulkemaan. Myös jonkunmoista kuntoa tuolla vaaditaan, tietysti omasta vauhdistakin paljon riippuen.

Kävelyn lomassa pidettiin evästauko; trangiassa perunamuussit ja notskilla makkarat. Maistuipa hirmuisen hyvältä monen tunnin kävelyn jälkeen. Nuotipaikkoja maastoista ja reittien varsilta löytyy kiitettävästi. Me osuttiin niistä varmasti tuulisimpaan kun järveltä puhalsi todella kylmä viima niemen kärkeen. 

 

 

Kyllä tuolla luonnonhelmassa ja hiljaisuudessa mieli vaan lepää.  Kiitos vielä seurasta L&E, kesällä sitten uusiksi :)