On my way home with One Day

Allekirjoittanut taittaa parhaillaan matkaa kohti kotia joko junassa, lentokoneessa, bussissa tai autossa istuen. Matkakaverina yksi ihanimmista kirjoista ikinä: David Nichollsin One Day. Tiedättekö kun välillä vastaan tulee niin hyviä kirjoja, että haluaisi ahmia koko opuksen kannesta kanteen hetimiten mutta toisaalta koittaa lukea mahdollisimman hitaasti, ettei kirja vaan lopu. Jep, tämä on juurikin sellainen kirja. 

  

Emma ja Dexter viettävät yhteisen yön 15.heinäkuuta 1988, on heidän valmistujaispäivänsä. Nuoret suunnittelevat tulevaa: unelmoivat ja tuo yksi yö tekee heistä elinikäisiä ystäviä. Mitä sitten oikeasti tapahtuu; mihin elämä kaksikon kuljettaa. Sen kirja kertoo, vuosittain:, tuona samaisena heinäkuun päivänä. Tämä englanninkielinen ainakin on kirjoitettu ihan uskomattoman tarkasti ja yksityiskohtaisesti kuvaillen. Ihan kun katselisi jossain pilven päällä livenä ystävysten elämää.

One Day on oikeasti ihan uskomattoman koukuttava tarina ystävistä, jotka salaa kumpikin haluaisivat olla jotain enemmän. Samalla se on myös tarina aikuistumisesta ja siitä kuinka ajan uskotaan olevan loputonta Mielestäni Nicholls on halunnut muistuttaa meitä kaikkia siitä  kuinka pitää olla rohkea ja uskaltaa elää hetkessä. Sanomatta jääneet sanat voivat jäädä kummittelemaan vuosiksi. Eiköhän meistä jokainen ole jättänyt jotain sellaista sanomatta tai tekemättä, jolle haluaisin uuden tilaisuuden. Jep kaksi kättä pystyyn heti!

Osui ja upposi! Voih kyllä huomaa, että äidinkielen opiskelusta ja kirja-arvosteluiden kirjoittamisesta alkaa olla jo tovi aikaa. Pointtina kuitenkin, että jos joku vielä kaipaa lomalukemista niin suosittelen lämpimästi :)